KIRJALLISUUSPALKINTO 2009 (10 000 €)

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Metsänhoidollisia toimenpiteitä (Hiilinielu tuotanto & Miellotar 2009)

Valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat kirjassaan tarttuneet ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen, metsiemme kohtaloon. He antavat suomalaiselle metsätaloudelle uudet kasvot. He kyseenalaistavat tehometsätalouden toimia ja esittelevät sen kohtalokkaita seurauksia. Yhä useampi metsä on kutistunut ”viiden minuutin metsäksi”; tuon ajan metsän läpi käveleminen vie. Kovalainen ja Seppo perustelevat kritiikkiään laajasti vaikuttavilla valokuvadokumenteilla ja tutkimustiedolla.

Metsä on kautta aikojen ollut keskeinen osa suomalaisuuden olemusta. Se on ollut myös teollisen Suomen synnyn tärkeä tekijä ja hyvinvoinnin perusta. Kovalainen ja Seppo osoittavat mihin viime vuosikymmenten pelkkää taloudellista hyötyä tavoittelevat metsänhoidolliset toimenpiteet ovat johtaneet.

Metsänhoidollisia toimenpiteitä nostaa vaikuttavalla tavalla uudelleen esiin paljolti unohduksiin jäänyttä valokuvauksen yhteiskuntakriittistä perinnettä. Valokuvat pysähdyttävät ja järkyttävätkin katsojaa. Tekstiosuuksissa kohtaavat ihmisten henkilökohtaiset kokemukset ja muistot, tutkimustieto ja historia.

Seppo&Kovalainen
Kuva: Roger Gustafsson

Vuoden 2009 palkintolautakuntaan kuuluivat FK Päivi Karttunen (puheenjohtaja), toimittaja Seppo Heiskanen ja kuvataidekriitikko Leena Kuumola.

KIRJALLISUUSPALKINTO 2008 (2 x 5000 €)

Musta Taide -kustantamo
FT Tuomas Sopanen ja FM Leena Willberg: Ryijy elää – Suomalaisia ryijyjä 1778–2008

Palkitsemalla sekä vakiintuneen mutta yhä ennakkoluulottoman taidekirjakustantajan että ilahduttavan omakustanteen lautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen monimuotoisuuteen, joka vallitsee suomalaisen taidekirjakustantamisen alalla. Molemmat palkitut osoittavat, miten intohimo aiheeseen tuottaa hienoja teoksia.

Kustannusosakeyhtiö Musta Taide perustettiin vuonna 1990. Se on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisten valokuvateosten julkaisijana: teksti, painojälki ja ulkoasu muodostavat tinkimättömän kokonaisuuden. Musta Taide on julkaissut valokuvalehtien lisäksi noin 100 teosta, joista pääosa on yksittäisten valokuvaajien monografioita. Julkaisusarjasta on vastannut alusta lähtien Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja graafisesta suunnittelusta pääosin Jorma Hinkka. Mustan Taiteen kustannusohjelmassa on kuluneenakin vuonna sekä ehdottomia klassikoita, kuten Matti Saaniota, Mikko Savolaista ja Ben Kailaa esittelevät teokset, mutta myös uusinta valokuvataidetta, kuten Wilma Hurskaisen sympaattinen teos Kasvu/Growth. Mustalta Taiteelta voi aina odottaa huolella ja rakkaudella toimitettuja teoksia.

Rakkaus aiheeseen näkyy myös Ryijy elää – Suomalaisia ryijyjä 1778–2008 -teoksessa. Kasvitieteilijä FT Tuomas Sopanen on kerännyt merkittävän suomalaisten ryijyjen kokoelman, joka on ollut esillä Varkauden taidemuseossa 2008 ja josta osa kiertää myöhemmin muutamissa muissa museoissa Suomessa. Näyttelyn yhteydessä Sopanen on toimittanut ja kustantanut komean teoksen. Asiantuntijana toimineen FM Leena Willbergin kiinnostavat ja havainnolliset tekstit käsittelevät ryijyn historiaa, kuvakieltä ja tekniikkaa. Teos on ilmestynyt myös englanniksi. Ryijy elää tuulettaa pölyttyneitä käsityksiämme ryijyistä ja osoittaa niiden visuaalisen rikkauden ja taiteelliset arvot.

Sopanen, Tuomas – Willberg, Leena 2008. Ryijy elää – Suomalaisia ryijyjä 1778–2008. Ryijykuvat: Kari Jämsén. Ulkoasu: Irmeli Ilmanen. Kustantaja: Tuomas Sopanen. ISBN 978-952-92-3718-0.

Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakuntaan kuuluivat vuonna 2008 FK Päivi Karttunen (puheenjohtaja), toimittaja Seppo Heiskanen ja FM Pessi Rautio.

KIRJALLISUUSPALKINTO 2007 (10 000 €)

Ville Lukkarinen: Pekka Halonen – Pyhä taide (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Ville Lukkarisen kirja Pekka Halonen – Pyhä taide on loistava esimerkki yleistajuisesta, mutta samalla tieteellisesti merkittävästä taidehistorian kirjoittamisesta. Kirjan pohjana on vakava tieteellinen tutkimus, jonka tekijä on paneutuneesti muokannut myös helposti lähestyttävään ja luettavaan muotoon. Teos herättää lukijan kiinnostuksen monipuoliseen taideteosten tulkintaan ja avaa taidehistorian tuntemusta monella tavalla.

Kirjassaan Lukkarinen perehtyy tutkimuksen kohteeseen perusteellisesti ja tuo esiin omaleimaisen ja moniulotteisen Pekka Halosen. Hän onnistuu muuttamaan käsitystämme taiteilijasta, joka on usein mielletty maisemamaalariksi ja nimenomaan suomalaisen luonnon kuvaajaksi. Lukkarinen tekee uusia ja rohkeita tulkintoja liittäen Halosen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen eurooppalaisen taiteen virtauksiin. Lukkarinen ”lähilukee” teoksia taidokkaasti ja löytää niistä yksityiskohtia, jotka avaavat reittejä taiteen tulkintaan myös laajemmin. Lukkarisen tulkintojen kautta Halonen osoittautuu intohimoiseksi taiteen pyhyyden etsijäksi.

FT Ville Lukkarinen toimii taidehistorian professorina Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian laitoksella. Vuonna 2005 hän sai yhdessä Annika Waenerbergin kanssa valtion tiedonjulkistamispalkinnon teoksesta Suomi-kuvasta mielenmaisemaan: kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa (SKS 2004). Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita taidehistoriasta, arkkitehtuurista ja kuvataiteesta.

KIRJALLISUUSPALKINTO 2006 (10 000 €)
Pentti Sammallahti ja Bo Carpelan: Staden – Kaupunki. Dikter och bilder från Helsingfors – Runoja ja kuvia Helsingistä (Opus)

KIRJALLISUUSPALKINTO 2005 (10 000 €)
Kati Bondestam: Inas Längtan. Ina Collianders brev till Sven Grönvall 1925–1974 (Schildts)
Kaari Raivio: Akseli Amerikassa. Akseli ja Mary Gallen-Kallelan kirjeenvaihtoa vuosilta 1915–1931 (Otava)

KIRJALLISUUSPALKINTO 2004 (10 000 €)
Åsa Hellman (toim.): Taidekeramiikka Suomessa (Otava)

KIRJALLISUUSPALKINTO 2002 (3 x 3000 €)

Kirjallisuuspalkinto jaettiin tänä vuonna kolmelle taholle. Palkitut ovat:

Taneli Eskola kirjastaan Sininen Altai (Musta Taide 2002). Kirja on Eskolan tutkimus maantieteilijänä ja tutkimusmatkailijana tunnetun J.G. Granön (1882-1956) Keski-Aasian matkoiltaan vuosina 1906-16 ottamista valokuvista. Eskolan omat valokuvauksen tekniikkaan, mm. digitaalitulostamiseen liittyvät tutkimukset ovat olleet esimerkillisesti käytössä Granön materiaalin työstämisessä sekä näyttelyksi että kirjaksi.

Marko Home ja Mika Taanila toimitustyöstään kirjaan Futuro (Desura 2002). Kirjassa on käsitelty erästä aikakautensa moniulotteista ikonia, Matti Suurosen suunnittelemaa Futuro-taloa (1968), hedelmällisesti monista erilaisista näkökulmista valottaen. Kirjan lisänä seuraava DVD sisältää Taanilan Futuro-elokuvan kokonaisuudessaan sekä häkellyttävän runsaasti muuta dokumentoivaa materiaalia.

Anna Kortelainen väitöskirjastaan Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen, ”japani”, tavaratalo (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002). Kortelaisen väitöskirja edustaa akateemista taidehistoriallista tutkimusta, joka samalla muistaa lukijansa. Populäärit aiheet – Edelfelt, hänen rakastajattarensa, shoppailu, keräily, prostituutio – nähdään kulttuurintutkimuksen ja feminismin kriittisestä näkökulmasta tavalla, joka synnyttää monipuolisesti inspiroivaa luettavaa. Samalla se opettaa katsomaan tuttuja maalauksia uusin silmin.

Lisäksi kirjallisuuslautakunta jakoi kaksi kunniamainintaa:

Kustannusosakeyhtiö Likelle rohkeasta kustannuspoliittisesta muutoksesta yhtiön ryhtyessä kustantamaan taidekirjoja (mm. Teemu Mäki, Antti Warén, Kalervo Palsa, Dimensio -ryhmä) aikoina, jolloin taidekirjojen kustantaminen ei selvästikään ole liiketaloudellisesti helppoa.

Tampereen taidemuseolle näyttelyluettelosta Vieraan katse (2002). Se osoittaa, miten vähilläkin resursseilla kyetään saamaan aikaan monipuolinen ja innovatiivinen näkökulma eri aloilta tulevien tutkijoiden ja museon oman tutkimustoiminnan tuloksena. Samalla tämä kunniamaininta muistuttaa taidemuseoiden tärkeästä roolista monipuolisten taidekirjojen julkaisijana.

Kirjallisuuspalkinnot ovat suuruudeltaan 3 000 euroa ja kunniamaininnan saajille jaettiin 500 euroa.

Kirjallisuuslautakuntaan vuonna 2002 kuuluivat päätoimittaja Otso Kantokorpi ja FT Liisa Lindgren. Lautakunnan puheenjohtajana toimi FT Ville Lukkarinen.