Kuva/Foto/Photo: Patrik Rastenberger

EDVARD RICHTER -APURAHAT 2017

Kuvataidekriitikkojen apurahan tarkoituksena on mahdollistaa tutustuminen ajankohtaiseen kansainväliseen kuvataiteeseen ulkomailla. Yhteensä 10 000 euroa jaettiin tällä kertaa yhdeksälle apurahansaajalle, joista yksi oli kahden hengen työryhmä.

1. CAVÉN Tina (s. 1962), Helsinki / 1420 € / São Paulon biennaali, Brasilia
2. HEISKANEN Seppo (s. 1947), Helsinki / 600 € / Berliinin galleriaviikonloppu
3. KARHUNEN Saara (s. 1983), Helsinki / 1000 € / New York
4. KIHLMAN Asta (s. 1977), Turku / 1500 € / New York, Miami, Havanna
5. KUOSMANEN Rosa (s. 1989), Helsinki / 1500 € / Gwangjun biennaali, Etelä-Korea
6. KUUMOLA Leena (s. 1958), Helsinki / 1200 € / Berliini
7. LAULAINEN Tuomas (s. 1983), Helsinki / 880 € / Ateena
8. NIEMELÄ Riikka (s. 1978) & SYRÉN Essi (s. 1985), Helsinki / 1000 € / Bukarestin biennaali
9. POUTIAINEN Viivi (s. 1984), Helsinki / 900 € / Berliinin biennaali


 

Edvard Richter -apurahan seuraava hakuaika on 1.8.–28.9.2018.

Vapaamuotoisista hakemuksista tulee ilmetä apurahan käyttösuunnitelma ja haettu määrä. Muistathan liittää hakemukseen osoitteen lisäksi myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Hakemukset lähetetään osoitteeseen:

Suomen Taideyhdistys / Edvard Richter -apuraha
Nervanderinkatu 3
00100 Helsinki

Apurahat jaetaan joulukuussa. Yhdistys edellyttää apurahan saajilta selvitystä apurahan käytöstä seuraavan vuoden loppuun mennessä.

Apurahan tarkoituksena on mahdollistaa tutustuminen ajankohtaiseen kansainväliseen kuvataiteeseen ulkomailla. Monet arvostelijat työskentelevät freelancereina, ja kriitikkoapurahoja on Suomessa vähän. Tärkeimpänä kriteerinä apurahan myöntämisessä on ollut se, että hakija on voinut osoittaa vakuuttavasti kriitikontyönsä, sekä hyvin perusteltu apurahan käyttösuunnitelma. Kysymyksessä on matka-apuraha, ei työskentelyapuraha.

Lisätietoja: info(a)suomentaideyhdistys.fi tai puh. 045 7731 4315.

Edvard Gottlieb Richter (1880–1956) oli suomalainen taidehistorioitsija ja vuodesta 1904 alkaen Helsingin Sanomien johtava taidearvostelija. Hän toimi taidehistorian opettajana Suomen Taideakatemian koulussa (aik. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu) vuosina 1917–1947 ja Taideteollisuuskeskuskoulussa, sittemmin Taideteollisessa oppilaitoksessa, vuosina 1917–1951. 1930-luvulla ilmestyneeseen Isoon Tietosanakirjaan hän toimitti taideartikkelit, ja suomentaessaan C. G. Laurinin Konsthistoria-teoksen hän loi merkittävän määrän suomenkielistä taidesanastoa. Richter oli Suomen Taideakatemian jäsenenä vuodesta 1933, valtion kuvaamataidelautakunnan sihteerinä 1918–1951 ja lautakunnan jäsenenä 1921–1952. Hän sai professorin arvonimen 1950.