EGS (s.1974, Helsinki) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffititaiteilija, joka aloitti uransa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Hän on valloittanut tyhjiä seiniä ja gallerioita kuudessa maanosassa lähes kolmen vuosikymmenen ajan. EGS liittää teoksiinsa kolme nimikirjaintaan, muokaten niitä uusiksi muodoiksi ja järjestelmiksi.

EGS kutsuu itseään graffitin antropologiksi. Jo teini-ikäisenä hän oli matkustanut Tukholmaan ja Pariisiin dokumentoimaan nousevan alakulttuurin jälkiä. Häntä kiinnostaa yhä graffitimaailman yhtenäisyys ja tekijöiden verkostoituminen. Matkustaessaan hän tutkii graffitia taidemuotona: sen historiaa, tyylejä ja traditioita. Taltioidut teokset toimivat samalla matkapäiväkirjana maailmanlaajuisesta maalauskankaasta.

Kolme kirjainta muokkaavat myös mustetahratyylillä toteutettuja maailmankarttoja, joissa sekoittuvat ainutlaatuisella tavalla maantiede, poliittinen historia ja kulttuuri-identiteetti. Ne tuovat mieleen maailmanvalloitusten muokkaamat kartastot; musteella vedetyt uudet rajat ja niiden mukanaan tuomat konfliktit. Karttoihin kirjoitetut nimikirjaimet kertovat musteen voimasta.

EGS: World Map Triptych 1, 2014, Intian muste akvarellipaperille, 3 x 100 x 70 cm, yksityiskokoelma

 

Kuten vanhat merkinnät kartoista, pyyhkiytyvät töhryinä pidetyt ylimääräiset merkit muuttuvasta katukuvasta. Lailliset maalausseinät ja nollatoleranssin poistuminen ovat merkkejä rennosta ja elävästä kaupungista, jota asukkaat voivat itse muokata mieleisekseen. Samalla katutaiteen arvostus on noussut. Syksyllä 2016 valmistui Suomen ensimmäinen valtion tilaama virallinen graffiti. Vantaan vankilan harmaata betoniseinää koristavat EGSin maalaukset.

EGSin Vantaan vankilaan toteuttama seinämaalaus (2016) oli ensimmäinen Suomen valtion tilaama graffiti.

Maailman muutoksesta huolimatta EGS ei paljasta kasvojaan. Anonymiteetti ja näkyvyys, alakulttuuri ja korkeakulttuuri toimivat teosten vastapareina. EGS maalaa kaupungilla mustalla ja hopealla, väreillä jotka nousevat esiin, eivätkä naamioidu taustaansa. Hän käyttää maalausvälineenään mm. injektioruiskua, joka viittaa taidemuodon rooliin hylkiönä ja niihin laitakaupungin salamyhkäisiin kujiin ja joutomaihin, joissa graffiteja usein maalataan.

Taidehallin näyttely tulee vastaamaan myös kysymykseen siitä, miten hetkessä elävä graffiti siirtyy rosoisilta seiniltä valkoisen galleriatilan rauhaan. EGS on tietoisesti pyrkinyt häivyttämään rajoja näiden kahden erilaisen maailman välillä, ja hankinnat useisiin museokokoelmiin kertovat myös onnistuneesta siirtymästä. Teosten tulee elää suhteessa ympäröivään tilaan, mutta silti pystyä yllättämään. Katsojan silmä etsii tuttuja kirjaimia karttojen mustetahroista ja tyylitellyn pelkistetyistä veistoksista. Silti jokaisessa teoksessa heijastuu historiallinen kerrostuma.

Suomen Taideyhdistyksen näyttely EGS avautuu Helsingin Taidehallissa tammikuussa 2018.

Teksti: Satu Metsola


Artikkeli on julkaistu Suomen Taideyhdistyksen jäsenlehdessä 2/2016.