Boogie Woogie – Kuvataide ja jazz

[:fi]Helsingin Taidehalli[:sv]Helsingfors Konsthall[:en]Kunsthalle Helsinki [:fi]10.3.–8.4.2007[:sv]10.3–8.4.2007[:en]10.3.–8.4.2007

Boogie Woogie -näyttely valottaa jazzmusiikin ja kuvataiteen rinnakkaiseloa ja ajatusmaailmaa modernismin alkuajoista tähän päivään asti. Näyttelyssä nousee erityisesti esiin, miten ”jazzin henki” elää nykytaiteessa. Kotimaisten taiteilijoiden uudet, tätä näyttelyä varten toteutetut teokset sekä ravintola Taidehallin puolella kuultavat suomalaiset jazzbändit ovat osoituksia siitä, mitä jazzille tänään kuuluu. Musiikki ja kuvataide kommunikoivat keskenään myös näyttelytilassa: musiikin ja tanssin opiskelijat esiintyvät ja improvisoivat viikoittain. Esillä on myös nostalgisia konserttijulisteita, levynkansia vuosien varrelta sekä modernistista runoutta. Lisäksi näyttelyssä voi soittaa jazzia 1950-luvun jukeboksilla!

Jazzilla ja kuvataiteella on aina ollut kiinteä yhteys. Rytmi, spontaanius, sointi, harmonia, improvisointi ovat yhdistäviä elementtejä, vaikka absoluuttisia vastaavuuksia esitystapojen välillä tuskin kannattaa etsiä. Kyse on jazzin hengestä, samanlaisista ajattelutavoista ja kehityskuluista kummassakin taiteenlajissa. Monet modernistit, kuten Henri Matisse ja Fernand Léger, joiden töitä on esillä näyttelyssä, inspiroituivat jazzista ja ovat nimenneetkin teoksiaan musiikin termein. Myöhemmin jazz ja kuvataide ruokkivat hedelmällisesti toinen toisiaan mm. happeningeissä ja performansseissa John Cagesta Fluxus-ryhmään. Suomalaisista Lars-Gunnar Nordström on varmasti se taiteilija, jolla on tunnetuin suhde jazziin — ja mittavin levykokoelma.

Näyttelyssä on esillä 27 suomalaisen taiteilijan teoksia, joista valtaosa on aivan uusia, tätä näyttelyä varten tehtyjä: Martti Aiha, Birger Carlstedt, Kari Cavén, Juhani Hakalahti, Jorma Hautala, Ismo Kajander, Pekka Kauhanen, Pertti Kekarainen, Philip von Knorring, Ola Kolehmainen, Markus Konttinen, Robert Lucander, Jukka Mäkelä, Teemu Mäki, Lars-Gunnar Nordström, Olavi Pajulahti, Marjatta Palasto, Vesa-Pekka Rannikko, Pekka Ryynänen, Janne Räisänen, Yrjö Saarinen, Teemu Saukkonen, Tapani Tamminen, Marjatta Tapiola, Viggo Wallensköld, Henry Wuorila-Stenberg ja Hannu Väisänen.

Yksityisistä ja julkisista kokoelmista ulkomailta on saatu lainaksi mm. seuraavien taiteilijoiden teoksia: Valerio Adami, Pierre Alechinsky, Pol Bury, Harvey Cropper, William N. Copley, Miles Davis, Chris ”Daze” Ellis, Franz Gertsch, Daniel Humair, Clifford Jackson, Michal Sergiusz Kowalski, Fernand Léger, Henri Matisse, Otte Sköld ja Ants Viidalepp.

Ravintola Taidehallin jazzklubeissa soittaa nimekkäitä kotimaisia jazzbändejä keskiviikkoisin klo 20: Teemu Mattsson Quintet (14.3.), Sun (21.3.), Erik Lindström Dream Team (28.3.) sekä Saxperiment (4.4.).

Näyttelyn kokoaja on suomalaisen musiikkialan kulttuuripersoona ja taiteenkeräilijä Vexi Salmi. Näyttelyn on tuottanut Suomen Taideyhdistys ry. Yhteistyökumppaneita näyttelyn ja musiikkiohjelman toteuttamisessa ovat Suomen Jazzliitto, Jazz & Pop Arkisto, Pop & Jazz Konservatorio, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Sibelius-Akatemian Jazzmusiikin osasto ja Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitos.

Taideyhdistys julkaisee näyttelyn yhteydessä runsaasti kuvitetun kirjan, jonka artikkelit ovat kirjoittaneet taiteilija Jorma Hautala, kuvataidekriitikko Otso Kantokorpi, taiteilija, taiteentutkija Kimmo Pasanen ja kirjoittelija Vexi Salmi.

Näyttelyn suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.