Suomen Taideyhdistys jakaa vuosittain kolmetoista merkittävää taidepalkintoa sekä apurahoja nuorille taiteilijoille ja taidekriitikoille. Palkintojen ja apurahojen yhteissumma on 298 500 euroa.

Nuoren taiteilijan Dukaattipalkinto myönnettiin maalauksen, kuvanveiston ja installaation välimaastossa työskentelevälle Elina Autiolle. Tunnustuspalkinto hienosta urasta taiteen parissa osoitettiin kuvanveistäjä Kari Cavénille. William Thuringin nimeä kantavat palkinnot jaetaan 35–45-vuotiaille taiteilijoille. Tänä vuonna Thuring-pääpalkinnon sai eri taiteenlajeja monimediallisissa teoksissaan yhdistävä Jani Ruscica. Edvard Richter -palkinto taiteesta kirjoittajalle myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Sen sai kriitikko Helen Korpak.


DUKAATTIPALKINTO
Elina Autio (s. 1985, Tampere), Valkeakoski

Elina Autio ei toista työskentelyssään mitään ennestään tuttua, vaan luo aivan uuden kielen: hän keskustelee vahvasti materiaalin kanssa, jättää siihen jäljen ja tuo sen uuteen kontekstiin kuitenkaan tuhoamatta sen alkuperäistä olemusta. Autio rakentaa veistoksenkaltaiset maalauksensa usein arkisista pakkaustarvikkeista jalostaen niistä hienoa taidetta. Teokset ovat yhtä aikaa sekä täysin materiaalisia että täysin immateriaalisia: käsitteellisyys on niissä erottamattomasti läsnä niin visuaalisella kuin aineellisellakin tasolla.

Elina Autio on valmistunut taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2014.

Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Taideyhdistyksen palkinnoista perinteikkäin. Se myönnetään erityisestä ansiosta nuorelle, enintään 35-vuotiaalle kuvataiteilijalle. Palkintosumma on 16 000 euroa.

Elina Autio: Sideways 1, Galleria Sculptor, 2018. Kuva: Titus Verhe


TUNNUSTUSPALKINTO
Kari Cavén (s. 1954, Savonlinna), Helsinki

Kari Cavén rakastaa esineitä ja käsillä tekemistä. Hän on uudistanut kuvanveiston muotokieltä käyttämällä teoksissaan hylättyjä tavaroita, kierrätysmateriaalia ja romua, joille hän antaa uuden elämän muokkaamalla niistä esittäviä objekteja oivaltavalla tavalla, joka herättää katsojassa ilahduttavan yllättäviä mielleyhtymiä. Moniselitteiset ja verbaalisesti leikittelevät teosnimet, jotka valaisevat teoksen sisältöä, ovat merkittävä osa Cavénin taidetta. Teoksissa on melankolista huumoria ja kummallista, omanlaistaan runoutta.

Kari Cavén on opiskellut maalausta Vapaassa taidekoulussa 1976–1977 ja jatkanut sen jälkeen taideopintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja Taideakatemian koulussa (nyk. Taideyliopiston Kuvataideakatemia) 1978–1982. Hän edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1995 ja sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2014.

Tunnustuspalkinto myönnetään kunnianosoituksena taiteen parissa jo pitkään työskennelleelle taiteilijalle. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Kari Cavén, Korkeiden paikkojen kammo, 2018, 50 x 100 cm


WILLIAM THURING -PALKINNOT
William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. Vuosittain 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille jaettavat William Thuring -pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa sisältyvät Thuringin säätiön vuosittaiseen lahjoitukseen Suomen Taideyhdistykselle. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.

WILLIAM THURING -PÄÄPALKINTO
Jani Ruscica (s. 1978, Savonlinna), Helsinki

Jani Ruscica on työskennellyt videon, valokuvan, teatterin ja musiikin alueilla ja yhdistänyt näitä niin, ettei kokonaisuuksia voi eikä ole syytä määritellä minkään lajin pohjalta. Hänen taiteessaan yksi merkitys saa vaihtelevia muotoja. Hänen teoksissaan on mielenkiintoista se, miten ilmiöt ja asiat kääntyvät erilaisille medioille. Ruscican taide pohtii kysymyksiä merkityksestä, toistosta, lainaamisesta ja sitä kautta alkuperästä. Jani Ruscica on myös osoittanut kykynsä uutta luovaan yhteistyöhön eri alojen taiteilijoiden kanssa teoksissaan Conversation in Pieces ja Flatlands.

Jani Ruscica vietti lapsuutensa Italiassa ja muutti 11-vuotiaana Suomeen. Taidetta hän on opiskellut sekä Britanniassa että Suomessa, Chelsea College of Art and Designissa ja Kuvataideakatemiassa.

Jani Ruscica: Flatlands, 2018, custom made objects, musicians. Photo: Petr Viksna

 

WILLIAM THURING -NIMIKKOPALKINNOT

Erika Adamsson (s. 1973, Turku), Turku; maalaus
Erno Enkenberg (s. 1975, Hyvinkää), Espoo; maalaus
Jan Ijäs (s. 1975, Jyväskylä), Helsinki; mediataide, elokuva
Pekka & Teija Isorättyä (molemmat s. 1980, Tornio), Espoo; kuvanveisto, installaatio
Liisa Lounila (s. 1976, Helsinki), Helsinki; video, valokuva, maalaus
Teemu Mäenpää (s. 1977, Kotka), Helsinki; maalaus
Rauha Mäkilä (s. 1980, Helsinki), Helsinki; maalaus
Alina Sinivaara (s. 1978, Helsinki), Helsinki; maalaus
Camilla Vuorenmaa (s. 1979, Tampere), Helsinki; maalaus


EDVARD RICHTER -PALKINTO JA KUNNIAMAININNAT

Edvard Richter -palkinto taiteesta kirjoittajalle myönnetään vuonna 2018 ensimmäistä kertaa. Se tulee vuosina 1984–2017 myönnetyn kirjallisuuspalkinnon tilalle. Palkintosumma on 10 000 €. Tänä vuonna myönnetään lisäksi kolme kunniamainintaa.

Edvard Richter -palkinnossa keskitytään aikaisempaa enemmän kirjoittajiin ja laadukkaaseen taidekirjoittamiseen kaikilla julkaisualustoilla. Puhtaasta kirjapalkinnosta on siirrytty kirjoittajan työtä monipuolisemmin huomioivaksi. Taiteesta kirjoittavat toimivat nykyisin useilla eri julkaisualustoilla, kuten sanomalehdissä, pienjulkaisuissa, manifesteissa ja pamfleteissa verkkojulkaisemisen ollessa yhä tärkeämpää.

Tänä vuonna on julkaistu Suomessa toimivien taiteilijoiden tuotannosta vähemmän taidekirjoja kotimaassa kuin aikaisemmin. Sen sijaan esimerkiksi valokuvataiteesta julkaistaan kirjoja ulkomailla runsaasti. Taidekirjojen kustantaminen näyttäytyy huolestuttavan kapea-alaisena. Vaikuttaa siltä, että jotkut taidekirjoittamisen muodot ovat kadonneet kokonaan. Richter-palkintolautakunta jäi kaipaamaan esimerkiksi kirjoittajakohtaisia antologioita, joissa kootaan yhteen kirjoittajan kritiikkituotantoa. Kustannuskentällä on havaittavissa muutoksia: kuvataidekirjojen painopiste on siirtynyt pois perinteiseltä kustannusalalta Parvs-kustantamoon ja yliopistojen julkaisuihin. Lautakunta on huolestunut siitä, että kirjojen tavoittaminen on yhä vaikeampaa. Esimerkiksi museoiden kirjakaupoissa kattavaa taidekirjallisuustarjontaa ei juurikaan näe.

 

EDVARD RICHTER -PALKINTO
Helen Korpak (s. 1989, Helsinki), Helsinki

Helen Korpak taitaa monet kritiikin muodot. Hän kirjoittaa sekä ytimekkäitä ja osuvia kritiikkejä että herkkää ja monivivahteista esseistiikkaa Huvudstadsbladetiin. Lehden ansio on, että se sallii kirjoittajan pohtia taidetta myös pitkissä ja polveilevissa teksteissä.

Kritiikeissään Helen Korpak kykenee pohtimaan taideteoriaa ja liittämään teokset taidehistoriaan elävällä tavalla. Esseistiikan tavoin hän kulkee pitkiäkin matkoja yhdessä taideteoksen kanssa vieden lukijan yhä uusiin maisemiin. Korpakin teksteissä on avaruutta ja maailmaa, joka innostaa pohtimaan taidetta. Vaikka nykytaidekritiikki on usein tiukkaan sidottua, Korpak onnistuu kirjoittamaan teksteihinsä ilmavuutta menettämättä otettaan sisältöön. Esimerkiksi esseemäisessä arviossaan Exponerad – om Noora Sandgrens fotografier (HBL 30.9.2018) Korpakin vivahteikas kirjoitustyyli lähestyy nykyjournalismissa katoavaa tekstimuotoa, taideteoreettista esseetä.

Helen Korpak. Kuva: Theo Elias

 

KUNNIAMAININNAT

Helena Ruuska

Kirjassaan Hugo Simberg, Pirut ja enkelit (WSOY, 2018) Helena Ruuska keskustelee aikaisemman tutkimuksen kanssa olematta akateemisesti sisäänpäin kääntynyt. Kirjassa on pystytty toteuttamaan loistavalla tavalla se, mihin monet taiteilijabiografiat vain pyrkivät: kirjan lähteet, kuvatoimitus, taitto ja hakemisto ovat moitteettomia, tutkimustyö tarkkaa ja kieli elävää. Selkeästi kirjoitettu teos kuvaa monipuolisesti Hugo Simbergin elämää.

Edit-media

Edit-media julkaisee verkkolehteä, joka täydentää raikkaalla tavalla kuvataidetaidelehtien kenttää. Kirjoitukset ovat analyyttisesti asiantuntevia journalistisella otteella. Teosten lisäksi Edit-media nostaa esiin myös tekijöitä ja henkilöitä monipuolisissa juttusarjoissa. Kaveripiirin vuonna 2014 perustama, verkossa ilmestyvä lehti on saavuttanut nopeasti keskeisen aseman suomalaisella taidelehtikentällä. Lehti uudistaa kenttää ja näyttää, mitä taidekirjoittaminen voisi olla.

Juho Kuorikoski

Juho Kuorikosken Pelitaiteen manifesti (Gaudeamus, 2018) kirjoittaa pelit taiteen kentälle. Kirja osoittaa alan monitaiteisuuden, ja sitoo asiantuntevasti elektroniset pelit myös muiden tyyppisten pelien perinteisiin. Pelitaiteen manifesti on ensimmäinen kattava alan julkaisu maassamme.


NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT

Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 260 kpl. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.

1. Milla Aska (s. 1993, Sodankylä), Helsinki; maalaus
2. Andreas Behn-Eschenburg (s. 1988, Zürich, Sveitsi), Helsinki; maalaus, grafiikka, 3D-objektit
3. Mirza Cizmic (s. 1985, Banja Luka, Bosnia ja Hertsegovina), Vantaa; maalaus
4. Riikka Gröndahl (s. 1989, Lappeenranta), Göteborg, Ruotsi; video, ääni, teksti
5. Mikko Haapoja (s. 1984, Helsinki), Helsinki; mediataide, ääni, installaatio, performanssi
6. Kaija Hinkula (s. 1984, Kuopio), Oulu; maalaus
7. Felicia Honkasalo (s. 1986, Siuntio), Helsinki; valokuva, installaatio, mediataide, kuvanveisto
8. Aapo Huhta (s. 1985, Haapajärvi), Helsinki; valokuva, video, valokuvakirjataide
9. Henrik Härkönen (s. 1989, Joutseno), Vantaa; kuvanveisto, tilataide
10. Tekla Inari (s. 1984, Helsinki), Helsinki; valokuva, teksti, nykyvalokuvakirja
11. Noora Isoeskeli (s. 1982, Turku), Turku; valokuva, maalaus, piirustus
12. Lasse Juuti (s. 1990, Tampere), Espoo; maalaus, installaatio
13. Minna-Kaisa Kallinen-Paaso (s. 1984, Helsinki), Helsinki; teksti, ääni, esitystaide, video, installaatio
14. Joel Karppanen (s. 1993, Rovaniemi), Kemi; valokuva, video
15. Hermanni Keko (s. 1987, Isokyrö), Helsinki; maalaus
16. Tuomas Linna (s. 1985, Keitele), Helsinki; valokuva, video, ääni, teksti
17. Jan Lütjohann (s. 1987, Kiel, Saksa), Helsinki; kuvanveisto
18. Mari Mäkiö (s. 1982, Tampere), Helsinki; valokuva, video, ääni, installaatio
19. Anne Naukkarinen (s. 1987, Järvenpää), Helsinki; performanssi, ääni, installaatio
20. Akuliina Niemi (s. 1987, Tuusula), Helsinki; installaatio, poikkitaide, käsitetaide, mediataide
21. Vili von Nissinen (s. 1987, Tampere), Helsinki; performanssi, video, piirustus
22. Suvi Nurmi (s. 1982, Espoo), Helsinki; installaatio, yhteisötaide, paikkasidonnainen taide
23. Okko Pöyliö (s. 1989, Turku), Helsinki; piirustus
24. Sebastian Reis (s. 1985, Horn, Itävalta), Helsinki; maalaus, valokuva, kuvanveisto
25. Hemmo Siponen (s. 1991, Helsinki), Helsinki; maalaus, video, muu
26. Joel Slotte (s. 1987, Kokkola), Helsinki; maalaus, piirustus, keramiikka, kuvanveisto
27. Maija Tammi (s. 1986, Lieto), Helsinki; valokuva, video, installaatio
28. Juhani Tuomi (s. 1983, Tampere), Tampere; maalaus
29. Toni Vallasjoki (s. 1984, Lahti), Helsinki; valokuva, kuvanveisto, taiteilijakirjat, kuratointi
30. Yksi apurahansaaja ei antanut lupaa julkaista tietojaan.


EDVARD RICHTER -APURAHAT

Taidekriitikoille suunnatut matka-apurahat jaettiin tänä vuonna kymmenen kirjoittajan kesken. Apurahojen yhteissumma oli 10 000 euroa.

1. Mira Arkko (s. 1983), Hämeenlinna: 1 400 €, Sapporo, Japani
2. Camilla Granbacka (s. 1972), Porvoo: 850 €, Venetsian biennaali
3. Marja-Terttu Kivirinta (s. 1948), Helsinki: 1 000 €, Taipei, Taiwan
4. Seppo Metso (s. 1954), Helsinki: 850 €, Venetsian biennaali
5. Anu Pasanen (s. 1983), Turku: 1 400 €, Saksa, Ranska, Iso-Britannia
6. Maaria Salo (s. 1968), Tampere: 850 €, Venetsian biennaali
7. Olli Sorjonen (s. 1981), Joensuu: 800 €, Lontoo
8. Jari Tamminen (s. 1976), Helsinki: 800 €, Amsterdam
9. Jaakko Uoti (s. 1987), Helsinki: 850 €, Venetsian biennaali
10. Jane Vuorinen (s. 1986), Turku: 1 200 €, Rencontres d’Arles, Paris Photo


TIETOA SUOMEN TAIDEYHDISTYKSESTÄ JA SEN LAUTAKUNNISTA

Vuonna 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen tukeminen sekä sen tuntemuksen ja harrastamisen edistäminen. Yhdistys pyrkii ensisijaisesti tukemaan nuoria ja lahjakkaita, uransa alussa olevia kuvataiteilijoita. Yhdistys järjestää säännöllisesti suomalaista taidetta esitteleviä yksityis- ja teemanäyttelyitä ja niihin liittyviä tapahtumia sekä julkaisee taidekirjallisuutta näyttelyihinsä liittyen.

Vuosittain jaettavista palkinnoista ja apurahoista päättää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta lautakuntien ehdotusten pohjalta. Apuraha- ja palkintolautakunta (pj. Antti Tanttu; Heini Aho, Susanne Gottberg, Hanna Johansson ja Pessi Rautio) tekee ehdotuksen Dukaatti- ja tunnustuspalkinnosta sekä nuorten taiteilijoiden apurahoista. William Thuring -palkinnoista ehdotuksen laativat Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Lasse Saarinen ja varapuheenjohtaja Päivi Karttunen. Kirjallisuuslautakunta (pj. Asko Mäkelä; Heikki Kastemaa ja Sini Mononen) tekee ehdotuksen kirjallisuuspalkinnosta ja Richter-apurahoista.

Lisätietoja ja kuvatiedustelut: toimistosihteeri Anna Kinnunen, p. 045 7731 4315, info(a)suomentaideyhdistys.fi